lauantai, 4. lokakuu 2008

moikka

Taas on vierahtanyt pari viikkoo ihan huomaamatta ja jaanyt blogi paivittamatta. Viime viikolla lopettelin kokeet tein viela kuviksen ja musiikin kokeen ja sitten mulla olikin tiistai vapaa. ja otin omaa lomaa keskiviikon ja torstain kun lahettiin perheen "farmille" tai mikska lie ne sita kutsuu country house. perjantaina menin kouluun viimesta paivaa luokalle 11 ja sit alotinkin loman. sain myos tietaa etta paasin koulun ykkos futisjoukkueeseen johon oli karsinnat pari viikkoo sitten! wuuhuu!! :)) mitas nyt oonkaan tehnyt lomalla, en kummempia, nahnyt hirveesti kavereita joka paiva ja ollut rannalla ja ruskettunu. kokeilin myos surffausta yhtena paivana, mut se ei kestany kauaa kun ei ollu markapukua ja vedet ei oo viela lammenny tarpeeks. missa se kuuluisa suomalainen sisu?? mitas sita nyt kertois tiivistettyna mita oon taas touhunnu, oon ollut robinin kans joka puolella sydneyta. maanantaina me mentiin mun kaverin rebecan beach houselle noin tunnin ajomatkan paahan pohjoseen pain, ja niilla on sellanen kolmikerroksinen huvila uima-altaineen maailman upeimmalla rannalla, called whale beach ja siella chillailtiin pari paivaa. kylla toi robinin auto on sitten kateva. oon saanut tosi paljon varia pintaan ja kaikki paikalliset kiroo kun oon niin paljon ruskeempi kun nama. ja ma taas ihmettelen kun rannalla on tyttoja suihkurusketuskset paalla, jotka erottuu kirkuvan oranssina kilometrin paahan. miksi ihmeessa laittaisit tekorusketuksen kun oot menossa rannalle ruskettuun? no kuitenkin, ollaan pelattu paljon beach volleyta ja esimerkiks eilen meilla oli reenit coogee rannalla, ja me pelattiin yhdestatoista yhteen keskipaivalla, mika on koko paivan kuumin ajankohta, aurinko paisto taydelta teralta, ei tuulen haiventakaan ja lampotila auringossa oli vahintaan 60, en tieda, voi olla enemmankin en liiottele. toi voi kuulostaa tosi hyvalta, mut kun oot tottunu suomen pakkasiin ja paikallisetkin kattoo huuli pyoreena kun noi hullut lentopalloilijat juoksee pallon perassa talla kelilla, niin voitte uskoo etta ei ollu hyva fiilis. kahen tunnin paasta valmentaja vihdoin sano et ok, menkaa nyt sitten uimaan ettette pyorry. huoooh. tuli hyvin treenattua kuitenkin! :) loma on mukavaa aikaa, mut oon ollut niin kiireinen etta kaiken maailman synttarit ja sun muut unohtuu. kaikki kyselee joka suuntaan ja on tosi stressaavaa kun ei kerkia edes nukkumaan. tanaan oli ensimmainen sadepaiva pitkaan aikaan, joka oli kylla odotettavissa kun eilen oli niin paahtavan kuuma. me ajettiin bondi junctionille parin kaverin kans, syotiin lounasta, kaytiin leffassa, shoppailtiin ja sattumalta tormasin suomalaiseen naiseen yhessa vaatekaupassa. mari on asunut taalla parikymmenta vuotta ja ne asuu aivan lahella sita paikkaa mihin muutan parin viikon paasta. vaihdettiin numeroita ja se ehdotti jos tulisin niille au pairiksi sitten kun taa vaihto-oppilasvuosi on ohi. eli mua ei taida paljno nakya suomen suunnalla pariin vuoteen.. ;) haha kidding. kai ma ainakin koulun kayn loppuun. no, se siita, jatkan taas myohemmin kun satun istuun koneella tarpeeks kauan etta paasen facebookia pidemmalle. lahen nyt yhen kaverin kaverille, voi olla tiedossa ihan kivat jempalot! :) ciao xx

perjantai, 19. syyskuu 2008

Termoos

Tossa selailin Joonaksen blogia ja sain vahan kuvaa millanen oikea blogi oikeasti on. En oikein osaa kirjottaa asioita tiivistettyna, joten jos vaikka aloitan nyt kirjottaan sillain etta kerron mita pivittain tapahtuu, keta tapaan jne. Tata vois ajatella vaikka vahan niinkun paivakirjaa, koska en todellakaan muista viikkoo kauemmas, joten olis kiva sitten kotiin tullessani lueskella, etta mihin se vuosi oikein vierahti. onpas internetti eriskummallinen keksinto. :)

No sanotaanpa vaikka etta alotetaan viime lauantaista, eli viikko sitten. Olin paivalla ystavani Annan kotona, otettiin vaan arskaa sen uima-altaalla, kun oli niin hieno, kaunis, lammin aurinkoinen, (ja ensimmainen laatuaan tanne saavuttuani) paiva. Kavin kampaajalla laittaan hiuksiin jonkin sortin kiharoita ja Tom tuli hakeen mut Annalta ja me lahettiin ajaan kohti Darling Harbouria. Siella oli siis mun veljen poikakoulun social juhlat, jollasissa olin noin kuukausi sitten. Lainasin yhelta kaverilta pukua kun oon niin pihi etten viitti joka jembaloihin ostaa uusia ratteja. Joka tapauksessa, juhlat oli sellasessa tosi kivassa ravintolassa, jossa kaikkien oletusteni vastaisesti ei ollutkaan ruokaa, joten paivan huomaamatta tapahtuneen paastoamiseni takia olin nalkainen. Mutta se unohtu akkia kun tanssittiin koko ilta ja lahettiin yolla taksilla jatkoille. Siella tapahtu jos jonkinmoista ja tulin kotiin joskus kahden kolmen valissa muistaakseni. Aamulla olikin sitten riipaiseva heratys ennen kello seitsemaa, kun Paul tuli hakemaan mut rotary hommeliin ja ajettiin sinne noin tunti. Olin melko heikossa hapessa ja vasynyt edellisesta illasta, joten jutut oli sen mukasia. Paiva oli ihan onnistunut kun tapasin kaikki inboundsit ja outboundsit, joka meinaa kaikkia vaihtareita jotka majailee Sydneyssa ja kaikkia vaihtareita jotka lahtee tammikuussa vaihtoon. Tapasin myos tulevan host aitini ja veljeni, en tosin kerinnyt jaamaan kauaksi aikaa rupatteleen, mut oli kiva silti nahda millaseen rotanloukkuun joudun seuraavaksi. Tapasin myos tallasen kivan pojan joka lahtee ruotsiin vaihtoon ja sovittiin etta tavataan uudestaan kun tultiin niin hyvin juttuun. Illalla olin kun zombi enka uhrannut ajatustakaan seuraavan paivan matikan koetta varten.

Maanantaina tein matikan kokeen (viime viikolla oli enkku ja joku muu, unohdin jo), niin meilla tosiaan on nyt koeviikko. Moni tietaa kuinka paljon uhraan aikaani kokeisiin suomessa, joten voitte varmaan kuvitella kuinka paljon edes ajattelen uhraavani aikaa taalla, kun silla numerolla siina todistuspaperissa ei oo minkaan nakosta arvoo suomen opiskeluja ajatellen. Eli oon tosi tosi onnellinen kun meilla on koeviikko, koska mulla on 5 vapaapaivaa. ainoo huono puoli on etta kaikki kaverit on ihan stressaantuneita ja karttysia, eika lahde viikonloppuna ulos kun ne lukee. Maanantaina kokeen jalkeen menin claren ja kimin kans kaupungille syomaan lounasta hyde parkiin, tulin kotiin ja illalla taisin olla annan kans ja kayda lenkilla. On se kumma kuinka nopeesti tallaset asiat unohtuu. No kuitenkin, tiistaina sitten kavin aamulenkilla ja menin annalle (yllatys) hengaan vahaks aikaa uima-altaalle ku oli niin kiva aurinkopaiva. Ja siita jatkoin matkaani kaupunkiin ja tapasin tan Jack nimisen ruotsiinlahtijan. Se asuu sydneyn korkeimmassa (ja veikkaan myos etta yhdessa kalleimmista) pilvenpiirtajista, ja sen kamppa oli vaatimattomasti 66:ssa kerroksessa. Siella oli myos uima-allas ja SAUNA! joten uiskentelin vahan aikaa pojan kans ja mentiin saunoon. se oli kylla aika rakanen sahkosauna, mut kylla hien sai pintaan, en oo kayny saunassa yli kahteen kuukauteen. Ja tulin illalla sopivasti kotiin illalliselle, kun Lucy (hostaiti) tuli takasin Japanin maalta ja mun 'sisko' tuli miehensa kans myos syomaan. Niin unohdin muuten kertoa etta kun lauantaina jatin tarkotuksella tomin autoon mun rantakassin mika mulla oli annalla mukana (jossa oli mun lempibikinit, futisshortsit, rantamekko, kaks paitaa, joshilta saama lippa, uus shampoo ja hoitoaine JOISTA MAKSOIN MANSIKOITA, body lotion sun muuta mita en viittiny kantaa sinne pippaloihin), niin tom anto sen maanantaina robinille koulussa ja se RYOKALE MENI JA JATTI MUN KASSIN BUSSIIN!! oon nyt nelja paivaa soitellu kaiken maailman lost and found numeroihin ympari sydneyta (joissa ei ole mukavia ihmisia toissa) ja yrittany tavottaa mun kassia. hitsin pimpulat kun harmittaa, siina meni osa mun vahaisista vaatteista. tiedan etta tassa vaiheessa aiti sanoo etta 'VAHAISISTA?!', mutta mulla tosiaan on melko heikko vaatetilanne taalla, kun sain tuoda vaan 20 kiloo tavaraa, joista noin 8 oli vaatteita. eli olen hyvin hyvin vihainen.. :(

no, keskiviikkona mulla oli vapaapaiva ja sain nukkua pitkaan. kun vihdoin paasin ylos ja aamulenkille, niin aurinko oli jo ehtinyt menna pilveen. jotenka oli hyva paiva lahtea kaupunkiin. tapasin siella tuukkasen pauliinan, jennin kaverin vammalasta ja sain puhua palpattaa suomea niin paljon kun sylki suuhun toi pari tuntia. illalla robinin tyttoystava, robinin kaveri ja sen tyttoystava tuli meille, lainattin leffa ja syotiin thai ruokaa. oli vahan ulkopuolinen olo viidentena pyorana, joten leffan jalkeen alistuin istuun keittiossa lukemassa who-lehtea, kun naa pari nuortaparia oli taalla ja teki luoja ties mita. onneks lucy ja richard tuli kotiin ja pelasti mut pinteesta. eilen, eli torstaina mulla oli pari koetta. aamulla oli modern history, joka meni pain prinkkalaa(hehe, kuka on nahnyt muumipeikko ja pyrstotahden :)), ja iltapaivalla tein fysiikan kokeen. voin sanoo etta kylla tulee oleen opettajilla melko hauskaa kun ne yrittaa saada selvaa mun vakerryksista. koulun jalkeen nain myos miettisen eeron, joka on sydneyn lahella myoskin vaihdossa. eero on meidan koulusta tampereelta. sillakaan ei toi suomen kielen puhuminen ollu aluks oikein hallussa, mut kylla se siita lahti kun kilpaa kerrottiin molempien kuulumiset. illemmalla se robinin kaverin tyttoystava rebecca tuli meille ja meilla oli tosi hauskaa, se on aivan loistava persoona. myos lucyn brittilainen, arsyttava!!, serkku tuli kylaan, ja harmikseni naa feidas mut sen kans parvekkeelle varmaan puoleks tunnisk kahdestaan ja yritin saada aikaan jotain keskustelun tynkaa. oli tosi hankalaa saada sita avaan suutansa, niin valttyakseni nololta hiljaisuudelta, tapani mukaan puhuin enemman kun laki sallii ja nyt se tietaa kaikki aitin ja isankin nuoruusvuosien villeimmat tarinat. onneks se sano yhtakkia, et nyt pitaa tehda puhelu enklantiin ja se katos johonkin. fiuf! haha, ei se oikeesti ollut niin kamala, mut se vaan ei osannu olla kiinnostava. kaveri oli 36-vuotias, hyvannakonen triathlonisti englannista, mutta EI TYKANNY JALKAPALLOSTA?? siis ihan popipaa. se oli myos ex opettaja, mut tolla asenteella en yhtaan ihmettele et miks ne teinit kavi niin kovasti hermoille. katottiin illalla leffa rebecan ja robinin kans ja se oli niin kiinnostava etta nukahdin. niinkun melkein jokaseen leffaan minka robin on valinnu :D

tanaan olin vapaapaiva, mut menin aamulla rotarykokoukseen ilamn richardia, (se feidas mut jo toista kertaa) ja mulla oli tosi hauskaa! naitten rotarykokoukset kestaa onneks vaan tunnin, ja ne on aina perjantaiaamusin satamassa lautalla ihan oopperatalon ja sillan vieressa. kaikki valittaa kateellisena, et mulle siunaantu koko tienoon paras rotaryklubi ja sita se onkin. menin kokouksen jalkeen viela niitten ukkeleitten kans kahveelle laheiseen kuppilaan ja siina istuin yli kaks tuntia kun en huomannu kuinka kello kavi. juttelin sellasen about 36 vuotiaan naisen kans, jolla oli vauvva mukana, siis rotaryjen jasen sekin. se oli tosi muikee tati, poliisi, eika mikaan tavallinen poliisi, vaan sellanen mita nahdaan telkkarissa, vahan niinkun csi ssa, mut viela coolimpi. se kerto kaikkia pankkiryosto juttuja samalla kun viihdytti 16 kuukautistansa lastansa ankkakasinukella. voitte varmaan kuvitella mika multitask nainen!! vahan niinkun richardin sisko, jolla on nelja lasta, vanhin on 7, yks 3 ja 2 vuotiaat kaksoset. ja tamapa nainen pyorittaa omaa bisnesta samalla kun muksuja riittaa joka silmalle ja korvalle. ja se on viela aivan tosi hauska, ja lapset on niin sulosia ja niin kauniita. vetaa melkein vertoja mun vauvakuville :) hehe, jokes. nain illalla taas pauliinan ja poikeesin sen backpackers hostelilla pikaseen ja mentiin kaymaan kaupungissa, sen mielenkiintosten kamppakavereitten kans. tulin just kotiin ja istahdin koneen aareen kirjottaan jotain mita nyt sattu tuleen viimesesta viikosta mieleen. siina se oli paapiirteittain, ja koitan tasta lahtien ottaa joonaksesta mallia ja kirjottaa ainakin kerran viikossa. meen nyt laskemaan lampaita, huomenna on piiiitka paiva edessa. adios!! :)

lauantai, 6. syyskuu 2008

Vahan on kiinniottamista viime kerrasta..

Terve taasen, olen hyvin pahoillani tasta melko pitkasta ajasta jonka olen kayttanyt, en suinkaan kirjottamiseen, mutta muuten, melko tayteen buukattuna. Melkein on 8 viikkoa takana siita kun nousin koneeseen Helsingissa ja tuntuu etta aika on mennyt kuin siivilla. Tai toisaalta tuntuu etta olisin ollut taalla jo ikuisuuden, mutta ei mitenkaan pahassa mielessa, vaan siksi, etta olen rakentanut niin hyvia ihmissuhteita, tavannut miljoonia ja taas miljoonia ihmisia ja tehnyt asioita niin tiuhaan tahtiin, etta heikompia saa kivittaa. Joka viikonloppu on ollu jos jonkinmoista biletysta ja menoa, etta kotona tallasesta voin vaan uneksia. Eli kaikenkaikkiaan reissu on lahtenyt kayntiin kaikinpuolin hyvissa merkeissa, enka ole sekuntiakaan lahtoani katunut.

Jos nyt rupeen prukaan tahan astista journeyta niin pitaa varmaankin alottaa ihan Helsingista, missa kaikkien onnettomien sattumien jalkeen en sitten kerinnytkaan nakemaan Jennin omaa kengurua Joshia, joka tuli suomeen mun "sijaiseks", melkein kirjaimellisesti. Josh nimittain saapu noin 4 tuntia myohemmin sille samaiselle lentokentalle mista ma lahdin kohti Singaporea. Noh, lentokentalla hyvastelin aitin ja Jennin, ja muistaakseni taisin olla ainoa joka itki. Eli aiti on joko hyvaksynyt faktan etta lapset lentaa pesasta ennemmin tai myohemmin. Tai sitten se on iloinen mun puolesta. Tai se oli unessa eika ymmartanyt mita tapahtui. TAI se on vaan ilonen etta paasee musta eroon vahaks aikaa.. ;) no joka tapauksessa, heti kun paasin lapi turvatarkastuksesta, mun sydameen tuli valtava onnen ja ilon tunne: "Tassa sita mennaan, kaikki jaa hetkeks taaksepain ja mulla on elama ja uudet mahdollisuudet edessa." (Musta on tullut tosi filosofinen, kun on koulussa aikaa mietiskella ..) Jannitys katosi melkein heti kun aiti ja Jenni katos nakyvista ja suunnattiin kohti porttia. Rupesin heti tekemaan tuttavuutta muiden vaihtareiden kanssa, ja olin taas tosi onnekas kun sain aivan loistavan porukan. Harmittaa vaan kun meidan nelja paivaa Singaporessa meni niin akkia ja kaikki erosi omille teilleen.1882824.jpg Tassa meidan vaihtarit, muutama tosin puuttuu kun ne oli mennyt turvatarkatuksesta lapi ja portille jo omin pain ;)

Singaporen vierailu onkin sitten asia erikseen. Siella kerittiin tehda jos jonkinmoista, ja nukkua vahan vahemman. Mita pojat laskeskeli, etta 120 tunnin, tai kuinka paljon niita siella kertyikaan, aikana kerittiin nukkua kuinkas paljon se olikaan? 9? ehka enemman, en tieda. Mutta oli niin hauskaa ettei ollut aikaa nukkua. Meilla oli sellanen rutiini, etta kun illalla kaikki oltiin porukalla jonkun huoneessa, niin aamu kuudelta kun kaikki niin virkeina viela oli hereilla, niin mentiin syomaan hotellin meheva aamupala (suklaasuihkulahde sun muut) ja mentiin sen jalkeen nukkumaan pariksi tunniksi. Singaporestakin olisi niin  paljon kerrottavaa, etta jatan sen ehka seuraavaan kertaan. Siita mainittakoon "benjihyppy", joka tapahtui sellasella laitteella, joka sinkosi meidat ilmaan (kolme henkea) pienessa rautakehikossa johon meidan oli kiinnitetty ja sitten mentiin ympari ja ampari kunnes laskeuduttiin parikymmenta sekuntia myohemmin tukka sekasin ja hymy korvissa. Hitto vie kun oli meinaan hieno kokemus. Ja tama tapahtui ravintolaillallisen jalkeen, vahan ennen puoltayota, jolloin meidan oli tarkoitus menna nukkumaan. Astuttiin ravintolasta ulos ja nahtiin tama laite horisontissa ja paatettiin, suomalaisella sisulla, etta "mehan tehdaan toi!" ja viisi minuuttia myohemmin oltiin ostettu liput ja oltiin jonossa muiden huimapaiden joukossa. Tastakin illasta voisin kirjottaa vaikka romaanin, mutta nyt en sita tee, koska mun pitaa olla jossain muualla tunnin paasta ja koitan nyt keskittya kaikkein oleellisimpaan eli aikaani Australiassa..

Noh, saavuin sitten sunnuntai aamuna noin kello kuusi, ja Sydneyn lentokentalla oli vastassa melko varikas vastaanottokomitea: mun ja parin muun vaihtarin perhe, myos meitin pikku koiruli Baci ja (muistaakseni) miljoona rotaria. Tai silta se ainakin tuntui 48 tunnin valvomisen jaljilta. Olin tosiaan melko vasynyt kun saavuin, ja heti kaikki oli innoissaan jos sita ja jos tata. Juotiin kahvit ja lahdettiin kotio pain. Mita taa perhe just muisteli the other night, oli etta olin heti kommentoinut, kun Robin istahti auton ratin taakse, etta "ROBINKO on kuskina?!" ja perhe vaan naureskeli etta juu, onko se ongelma. Sanoin etta ei ja puhuin taukoamatta koko puoli tuntia kunnes paastiin kotiin. Asetuin huoneeseeni ja nukuin arviolta tunnin, kun veli kisko mut ylos sangysta, et nyt lahdetaan. Ja mehan otettiin lautta keskustaan ja tavattiin noin 8 Robinin kaveria keskustassa. Illalla oli illallinen siskon ja sen miesystavan kanssa, jotka asuu myos sydneyssa. Ensimmainen viikko meni kuin unissakavellessa, eli en kauheasti muista, muuta kun etta oli TOSi vasynyt. Menin heti tiistaina kouluun, maanantaina kavin hakemassa rakkaan koulupukuni. Mut otettiin hyvin vastaan koulussa, pari tyttoa tuli mua vastaan koulun porteille ja vei mut jarjestaan lukujarjestysta ja opasti tunneille. Siita se sitten lahti. Pikku hiljaa tutustuin moniin, paaasiassa kuitenkin mun oman ikasiin, eli year 11 tyttoihin. Kaikki on oikeasti mukavia ja kiinnostuneita, tulee rohkeasti juttelemaan ja kyselee ja on ystavallisia. Eli sovin hyvin joukkoon ;) No, kaikkien niitten tyttojen keskelta muodostu sellanen mun oma porukka, joidenka kanssa oon aina valituntisin ja koulun jalkeen. Ja jokainen on kutsunut mua jos mihinkin pippaloihin, etta kylla taa sosiaalinen elama kukoistaa. Ensimmaisena viikonloppuna menin yhden Robinin kaverin pippaloihin, oltuani koko paivan rannalla pelaamassa beach volleyta ja sielta menin robinin kans sen yhen kaverin luo yoksi joka asu lahella partypleissia. Ja tama samainen kaveri pyysi mut sen koulun social-juhliin, joka on tavallaan niinkun meilla vanhojen tanssit tai jenkeilla pram-tanssit. Mut kuitenkin vahan rennompi tapahtuma missa tanssitaan ja pidetaan hauskaa. Ja olin sen kanssa myos meidan koulun social juhlissa pari viikkoa sitten, ja ne pippalot kylla muistan loppuelamani! Toisena viikonloppuna menin Robinin yhden toisen kaverin 17-vuotis synttarijuhliin, ja se on jotain sellasta mita Suomessa ei ole! Se asuu suomen presidentinlinnaa vastaavassa (ei kuitenkaan ihan) talossa, jossa on 18 auton parkkihalli, uima-altaat, tenniskentat, view keskustaan, ja kaikkee muutakin mita en kerinnyt nakemaan. Ja vieraslistalla oli noin 150 nimee ja siella oli kolme henkivartijaa jne jne jne.. ei sita voi sanoin kuvailla. Oli kuitenkin mahtavat jembalot!

Ja aloin myos pelaamaan Robinin (joka on siis mun hostveli jos en viela maininnut) koulun lentopallojoukkueen kanssa, joka on siis poikakoulu. Saan siis kokemusta vahan kovemmasta pelista ja korkeemmasta verkosta. Niitten valmentaja on joku aivan professional, yli 50 vuotias aija, vahan niinkun pappa valepassa, mutta se pelaa itsekin ja on loistokunnossa. Se on ottanut mut vahan niinkun suojatikseen ja se on sellanen isoisan tyyppinen, normaalisti tosi lempea, mutta kun asia koskee lentopalloa niin se on tosi tiukka ja asiallinen. En pelaa niitten peleissa, mut kayn reeneissa pari kertaa viikossa.Tai siis kavin, koska ne lopetti kauden viime viikolla ja nyt keskityn lentopallon saralla beach volleyn pelaamiseen, joka tapahtuu Coogee nimisella rannalla toisella puolen Sydneyta. Liityin Sydney Beach volley clubiin, ja niilla on kaikenlaista tapahtumaan myos tiedossa, niin pystyn pitaan ylla lentopallotaitoja. Musta myos tuntuu etta oon saattanut lihoa muutaman kilon, koska en oo ollut niin aktiivinen urheilussa, koska on ollut niin paljon kaikkea muuta, ja tama perhe on hullu suklaan syoja, ja ne leipoo kaiken maailman kakkuja ja herkkuja koko ajan. Mut kylla kun taa tasta tasaantuu ja ens jaksossa pelaan koulussa futsalia, ja liityn kuntosalille kun vaihdan perhetta, niin oon taas huippukunnossa. Ja kvain tanaan sellasessa tapahtumassa, jonka rotaryt jarjesti, ja vierailin myos Seyney dance companyn tanssistudiolla, ja innoistuin kovasti, etta voisin ruveta kaymaan tanssitunneilla. Miksei, ei tarvi ilmottautua mihinkaan ja voin kayda siella sillon kun huvittaa. Ja oon aina kadehtinut niita laihoja ja notkeita tanssijoita, jollanen mustakin olis tullu, jos aiti ja isa olis pakottanut mut balettitunneille kun olin pieni!!! Haha, ei nyt, tasta ollaan puhuttu muutamat kerrat, ja mun laji on kylla jalkapallo, tai lentopallo, tai joku sellanen missa saan kayttaa mun valtavia lihasvoimiani! ;)

Mun on nyt kylla pakko valilla lopettaa, tiesin etta kun alotan kirjottaan niin sita ei saa millaan loppumaan. Ajatuksia virtaa mieleen niin nopeesti etten kerkia kirjottaan niita ylos, en osaa edes kymmensormijarjestelmaa, niin taa on melko hidasta kahdella keskisormella. :D Koitan vahan testata tan sivuston mahdollisuuksia, jos vaikka pystyisin liittamaan tahan kuvia. Pahoittelen aan ja oon pisteiden puuttumista, taalla sellasia ei kayteta. Jatkan heti kun mulla on sellanen rako, etta voin istua koneen aaressa hetken paikallani. Tahan valiin voisin liittaa Powderfingersin kappaleen Passenger, sita tykkaan kuunnella jos on huono hetki, tai on hetki mika hyvansa. Adios!! http://www.youtube.com/watch?v=mwgdN687SU0

lauantai, 16. elokuu 2008

Tasta se lahtee..

Noniin, alotanpa nyt kirjottaan sita kauan lupailemqaani blogia. Pahoittelen kun aan ja oon pisteet puuttuu, mutta taalla toisella puolen maapalloa niita ei kayteta.

Hirveasti on tapahtunut neljan viikon aikana, enka mitenkaan edes muista mita kaikkea oon tehnyt. Pitaa katsoa kalenteri lapi ja kertoilla sita mukaa tapahtumista. En nyt kerkia hirveesti napytteleen kun pitaa tehda musiikin assesment, fysiikan assesment ja englannin aine, due ens viikolla, enka ole viela edes alottanut.

Kaikille huolestuneille tiedoksi etta vuosi on lahtenyt reippaasti kayntiin, olen tavannut kasittamattoman maaran ihmisia ja saanut jo tosi loistavia kavereita. Kaikki vie mua ympariinsa ja perhe on tosi mahtava ja ymmartavainen. Ei parempaa ensimmaista perhetta olisi voinut saada. Mutta nyt tarkeampien toiden pariin, palaan asiaan kun loydan kalenterini, ei silla aiti etta mun huone olisi yhtaan sekanen, mutta... ;))

terkkuja kaikille!!

Ilona

  • Mita missa milloin ??

    Tassa blogissa kertoilen vuodestani Australiassa, tunnelmia ja tapahtumia. Kirjoitusaika vaihtelee, olen huono muistamaan moisia asioita.